Kävimme viime viikonloppuna laskemassa soutuveneen vesille, ja eilen kävin soutamassa joella. Soutaessa käytetään hyödyksi vipuvoimaa - airo on kaksivartinen vipu ja sen tukipiste (hankain) on kiinni veneen laidassa.
Nyt, istuessani tietokoneella, käytän hyödykseni monenlaisia eri sähköön liittyviä ominaisuuksia. Tietokoneessa on esimerkiksi komponentteja, kuten vastuksia.Kun kone on päällä, virtapiiri on suljettu ja kone toimii. Jos esimerkiksi ottaa tietokoneen johdon irti seinästä, kohtioiden välillä ei enää kulje sähkövirtaa eikä virtapiiri ole suljettu. Kone on tällöin pois päältä.

Tällä viikolla on ollut useana yönä joitakin asteita pakkasta, ja aamuisinkin vielä muutaman asteen nollan alapuolella. Tämä on aiheuttanut sen, että polkupyöräni vaihteet eivät ole toimineet. Aina jos lämpötila on enemmän kuin yhden asteen pakkasen puolella, vaihteet eivät toimi. Koska en ole keksinyt muutakaan selitystä, oletan, että se johtuu siitä, että vaihteissa on metalliosia, ja kun metalli pakkasessa supistuu, osat eivät enää ota kunnolla kontaksia toisiinsa ja vaihde ei vaihdu. Tästä johtuen joudun pakkasaamuina ajamaan bussipysäkille vaihde seiskalla, ja kun matka on vielä suunnilleen sellainen että ylämäki-alamäki-ylämäki, ajamiseen kuluu pakkasaamuina paljon enemmän energiaa kuin lämpiminä aamuina, jolloin vaihteet toimivat. Tästä syystä toivon, että pian tulisi lämpimät ilmat, jolloin pyöräileminenkin olisi mukavampaa. :)

Tavallisesti, kun pyöräilen bussipysäkiltä kotiin, minulla on joko painava tai tosi painava reppu, joka tekee ajamisen rankemmaksi. Tänään reppuni pääsi auton kyydissä bussipysäkiltä kotiin, ja kun pyöräilin ilman reppua, huomasin, että ei tarvitse tehdä läheskään yhtä paljoa työtä eikä myöskään aikaa kulu niin paljon. Tänään siis minun tarvitsi tehdä paljon pienempi työ kuin tavallisesti teen saman matkan ajamiseen.

Olen hyvin monta kertaa huomannut, että hiuksia harjatessa niihin muodostuu sähkövaraus ja ne alkavat hylkiä toisiaan. Tämän huomasin viimeksi tänään.
Myös koulun tuoleissa oleviin metallisiin ruuveihin on monesti kertynyt sähkövaraus, ja kun ruuvia koskettaa, siitä saa pienen sähköiskun kun sormen ja ruuvin välinen varausero tasoittuu. Tämänkin havaitsin viimeksi tänään matematiikan tunnilla.

Tänään teknisen tunnilla huomasin erään esimerkin aiheesta painopiste: Minulla oli kaksi eripituista koivunpalasta, ja ne piti sahata vannesahalla pienemmiksi. Lyhyempää palaa oli paljon helpompi käsitellä kuin pidempää, koska siinä ei jää niin paljon puutavaraa painopisteen molemmille puolille kuin pidemmässä. Pidempi paloista keikahti aina vannesahan tason reunan yli, koska sen painopiste meni reunan ohitse. Lyhyempi pala pysyi tasolla, koska siinä painopiste on lähempänä päätyjä kuin pitkässä lankussa.

Minulla oli tänään soittotunti Porvoossa. Havaitsin, että aina pianoa soittaessani sormeni ovat hetkellisessä vuorovaikutuksessa pianon koskettimien kanssa, kun soitan jotakin lyhyempää säveltä, ja pidempää säveltä soittaessa ne ovat pitkäkestoisessa vuorovaikutuksessa. Kun istun pianon äärellä tuolilla, olen jatkuvassa vuorovaikutuksessa tuolin kanssa.

Tällä kertaa kokemukseni fysikaalisista ilmiöistä liittyy sähköön. Eilen illalla, kun koetin laittaa huoneessani lukulampun päälle, näkyi kirkas valonvälähdys ja kuului pieni posahdus. Sitten lamppu sammui. Kun katsoin lamppua tarkemmin, huomasin, että sen hehkulanka oli mennyt poikki. Käsittääkseni tämmöinen johtuu siitä, että liian suuri sähkövirta yrittää päästä samalla kertaa kulkemaan lampun hehkulangassa, jolloin se ylikuormittuu ja katkeaa.
Olen myös useammin kuin kerran huomannut, että hehkulampun hyötysuhde on hyvin pieni: Todella suuri osa lampun energiasta muuttuu lämpöenergiaksi.

Tulin tänään ajatelleeksi, että laskettelussa käytetään hyödyksi aiemmissa teksteissä mainitun painovoiman lisäksi potentiaalienergiaa: kun menen hissillä ylös, potentiaalienergiani kasvaa, ja kun lähden laskemaan, se muuttuu liike-energiaksi. Laskettelusukset jalassa myös tasapaino on sillä tavalla erilainen, että tukipinta on isompi, joten voi nojata enemmän eteen- tai taaksepäin kuin pelkästään kengät jalassa.

Tänään huomasin myös saunassa käydessäni, kuten usein muulloinkin saunassa olen huomannut, että metalli johtaa lämpöä paljon helpommin kuin puu. Sen havaitsee hyvin esim. jos koskettaa metallista naulaa tai ikkunan kahvaa.

Kuten minulla on tapana, pyöräilin tänä aamuna bussipysäkille veljeni kanssa n. viiden kilometrin matkan. Loppumatkasta vauhtini oli melko kova, ja kun piti kääntyä vasemmalle, jarruttelin vauhtia. Tie oli kuitenkin jäässä ja takarengas lähti luisumaan. Yritin pysyä pystyssä, mutta koska painopisteestäni lähtevä kuviteltu luotisuora oli jo tukipinnan (eli pyöränrenkaan ja tien kosketuspinnan) ulkopuolella, kävi niin, että tasapainoni petti ja lensin nurin. Tämä siksi, että ihmisen tasapaino on horjuva: kun ihmistä esim. tönäisee, painopiste siirtyy alemmaksi maanpintaan nähden ja ihminen kaatuu. Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahemmin vaan selvisin ehjin nahoin. :)

Olin eilen koulun liikuntapäivänä Uuperissa laskettelemassa. Huomasin, että tärkein lasketteluun liittyvä fysiikan ilmiö on painovoima, sillä ilman sitä ei laskeminen  tietemkään onnistuisi. Hissin toiminta perustuu osittain väkipyörän käyttöön, mikä on toinen fysiikkaan liittyvä ilmiö laskettelussa.

Tapahtumien luonnollinen suunta on aina kohti suurempaa epäjärjestystä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun huone siivotaan, se on aluksi siisti, mutta kun siellä asutaan, huone menee epäjärjestykseen. Energia käyttäytyy tässä asiassa siten, että esim. kuuman hellan lämpöenergiaa on helppo käyttää hyväksi, mutta kun sen antaa olla jonkin aikaa, se luovuttaa energiaa ympäristöön ja sitä on vaikeampi hyödyntää. Sen olen huomannut esim. ruokaa laittaessani.

Havaitsin tänään, että polkupyörällä ajo perustuu yksinkertaisten koneiden käyttöön siten, että kitka ei ole kovin suuri, koska se on muutettu vierimisvastukseksi. Tätä käytetään hyödyksi myös mm. moottorikelkoissa, telamönkijöissä, autoissa ja muissa ajoneuvoissa.

Tää mun Blogger on ollu nyt vähän aikaa talviunilla, mutta ehkei siihen maailma kaadu, koska se olisi vastoin fysiikan lakeja. Nyt kuitenki herättelen sitä kertomalla jokusen esimerkin miten fysiikka näkyy tänään elämässäni: Muun muassa tätä tekstiä kirjoittaessani sormeni ovat hetkellisessä vuorovaikutuksessa näppäimistön kanssa aina siihen osuessaan. Tuolilla istuessani olen pitkäkestoisessa vuorovaikutuksessa tuolin kanssa. Se tukee minua juuri saman suuruisella voimalla kuin omasta massastani siihen kohdistuu painetta.

Menin tänään pyörällä bussipysäkille. Tieltä oli jo lähes kaikki jää sulanut, koska lämpötila on jo pidemmän aikaa ollut nollaa astetta lämpimämpi. Pyöräillessäni hyödynsin sitä, että renkaiden vierimisvastus on pinenmpi kuin tien ja kengän välinen kitkakerroin, joten energiaa tarvittiin vähemmän. Myös aikaa kului huomattavasti vähemmän. 

Juoksulenkillä käydessäni käytin lihaksieni kemiallista energiaa, se muuttui jälleen, kuten aina muulloinkin lihaksia käyttäessä, liike-energiaksi ja lämpöenergiaksi.

Huomasin tänään, että joskus käyttäessäni hyvin yksinkertaisia apuvälineitä työtä tehdessäni käytän hyödykseni fysiikkaa: esim. saksia käyttäessäni käytän kaksivartista vipuvoimaa hyödyksi ja vaikka jos nostan jotain käsivarteni varaan käytän yksivartista vipua, nimittäin käsivartta.

Kävin tänään uimahallissa kolmen siskoni kanssa. Siellä huomasin useammankin fysiikkaan liittyvän ilmiön. Muun muassa sukellellessani huomasin sen, miten kova paine on veden alla verrattuna ilmanpaineeseen. Liukumäessä huomasin vetovoiman vaikutuksen.

Kävimme tänään veljieni kanssa laskettelemassa, tai oikeastaan veljeni laskettelivat ja itse kävin sillä välin hiihtämässä. Lasketellessaan he käyttivät hyödykseen maan vetovoimaa. Hiihtäessäni käytin lihaksieni kemiallista energiaa hyödyksi, se muuttui liike-energiaksi ja lämpöenergiaksi.

Olin tänään lumisotaa veljieni kanssa. Siinä hyödynsimme lihaksien kemiallista energiaa, käytimme sitä lumipallojen potentiaalienergian muuttamiseksi liike-energiaksi. Melko paljon kuitenkin energiaa tuli käytettyä myös äänienergian tuottamiseen. :) Kävin myös lenkillä ja huomasin, että kengän ja kivikon välillä on melko suuri kitkakerroin, joten kivikolla juostessa on paljon helpompi pysyä pystyssä kuin esim. jäällä juostessa.

Pyöräillessäni olen huomannut, että maan vetovoimasta on alamäkeen ajaessa paljon hyötyä. Ylämäkeen ajaessa siitä on haittaa, ja silloin joutuu käyttämään paljon enemmän lihaksien kemiallista energiaa kuin tasaisella maalla pyöräillessä. Pyörällä ajaminen vie vähemmän energiaa kuin esim. käveleminen ja juoksu, koska renkaiden vierimisvastus on niin paljon pienempi kuin tien ja jalan välinen kitkakerroin. Tosin ilmanvastus vaikuttaa kuitenkin myös pyöräillessä.

Tänään, kuten aina muulloinkin, hyödynsin kitkaa kävellessäni bussipysäkille ja muutenkin kävellessäni. Tulin myös ajatelleeksi, että elämisen kannalta on varsin hyvä asia, että on olemassa Maan vetovoima, sillä sen ansiosta pysymme maan pinnalla.
Jääkiekkopeliä katsoessani huomasin taas sen, miten hidas ja painava massa vaikuttaa mm. törmäillessä ja taklatessa siten, että suurempimassaisen tai nopeammin luistelevan henkilön liike muuttuu vähemmän.

Muun muassa tällaiseen fysiikan ilmiöön törmäsin tänään: Laittaessani ruokaa havaitsin lämpöenergian kaikki kolme siirtymistapaa. Kun lieden levyllä on kattila, lämpöenergia siirtyy levystä kattilaan johtumalla. Samoin se siirtyy johtumalla kattilan pinnasta kattilassa olevaan nesteeseen. Kun kuumaan nesteeseen sekoittaa kylmää, lämpöenergia siirtyy virtaamalla nesteen mukana. Kun kattilan ottaa pois liedeltä, levystä siirtyy lämpöenergiaa ilmaan säteilemällä.

Eilen tiistaina olin koko päivän kotona eikä tullut kovin kummoisia kokemuksia fysiikan ilmiöistä havaittua. Semmoisen asian kuitenkin huomasin, että hyvin levänneenä ihminen tekee töitä paljon suuremmalla teholla kuin huonosti levänneenä, koska silloin lihaksiin on varastoitunut enemmän kemiallista energiaa.

Tänään totesin, että lihaksien kemiallista energiaa voi käyttää muuhunkin kuin liike-energian tai lämpöenerian tuottamiseen: Pianoa soittaessani tuotan äänienergiaa. Osa energiasta tottakai muuttuu silti liike-energiaksi ja lämpöenergiaksi.

Tänään bussipysäkille kävellessä tuli huomattua ihan käytännössä, että tiellä, joka on jäässä ja jään päällä on vettä, on erittäin pieni kitkakerroin. Sama tuli todettua lauantaina ja sunnuntaina auton kyydissä ollessa.
Toinen esimerkki liittyy aiheeseen hidas ja painava massa: Olimme pari viikkoa sitten luistelemassa, ja yhdessä vaiheessa luistelin vauhdilla päin erästä toista (itseäni isompaa) luistelemassa olevaa tyyppiä. Meillä oli molemmilla melko kova vauhti. Itse lensin nurin, isommalle tyypille ei käynyt mitenkään. Suurempimassaisen henkilön liike siis muuttui vähemmän kuin pienempimassaisen, mikä johtuu liikkeen muutosta vastustavasta ominaisuudesta.

Erilaisia fysiikan ilmiöitä on kaiken aikaa esillä elämässä, mm. kävellessäni taksipysäkille tarvitsin kitkaa eteenpäin päästäkseni, kävellessä lihaksissa oleva kemiallinen energia muuttuu liike-energiaksi jne. Taksissa ja bussissa ollessa ja kävellessä kitka vaikuttaa kiihdyttävänä ja jarrutavana voimana.